Harmonia by Rythem
Tänään oli kaikki huonon päivän ainekset kasassa. Aamu alkoi sillä, että heräsin avokkini herätyskelloon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heräsin aika tarkkaan sillä minuutilla kuin ensimmäinen tunti alkoi. Ja jostain syystä syylisyyden ja paniikin sekainen hätä ei iskenyt minuun. Minä vain nousin tyynenä ylös ja päätin suunnata vasta seuraavalle tunnille. Mikäs siinä, kun ei kerran ole läsnäolopakkoakaan...
Ylös noustessani tajusin, että jalkani ovat sen verran kipeät, ettei kävelemisestä meinannut tulla mitään - oikeastaan ei meinaa vielä vajaan seitsemän tunninkaan jälkeen. Urheasti kuitenkin porskutin koulunpenkille ja takaisin kotiin.
Sää on muuten aivan hillittömän hirveä. Lumiloskaa, joka sulaa ja kastelee vaatteet ja allekirjoittaneen tapauksessa hiukset. Tähän kun lisätään vielä lievä viivästys matkanteossa kipeistä jaloista johtuen. Oloni oli siis kuin uitetulla koiralla kun viimein pääsin kotiin.
Silti hymyilen. Minua ei harmita, päin vastoin. En ole ollut näin pirteä aikoihin! Johtuneeko se siitä, että olen viimein saanut aikaiseksi jotakin, vai siitä, että kevät tekee tuloaan - en tiedä. Ikuinen optimisti en ainakaan ole, se on varma.
Syy saatta löytyä myös lisääntyneestä musiikista. Löysin jälleen mp3-soittimeni ja hankin uudet kuulokkeet, joten nyt voin viettää koulumatkani puolikoomassa musiikin maailmassa. Kaiken lisäksi olen palannut musiikin avulla menneisiin, hyviin vuosiin. Nostalgiset musiikkimatkani nostavat mieleen paljon hyviä muistoja. Se saa myös tajuamaan, mitä on vuosien varrella menettänyt.
Wind by Akeboshi
Oikealla musiikilla masentavaankin hetkeen saa sopivan, positiivisen vireen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti